Hengitys
Hengitys on yhtymistä maailmankaikkeuteen ja antamista maailmankaikkeuden lopulta huolehtia hengittämisestä.
Japanilainen hara-meditaatio
Idän vanhoissa traditioissa hengitys on monen henkisen ja filosofisen opetuksen perusta. Monissa japanilaisissa itsensäkehittämismenetelmissä ajatellaan, että koko maallisen elämämme perusta on hengitys. Näkemyksen keskeisin sisältö on, että kaikki elämä on energiaa ja sitä voi varastoida ja saada liikkeelle oikeilla hengitysharjoituksilla.
Ilman oikeaa syvää hengitystapaa on yleensä vaikeaa edistyä rentoudessa ja harmonian löytämisessä. Idän vanhoissa koulukunnissa on jo vuosituhansia tiedetty, että sisäänhengitys kasvattaa energiaa ja uloshengitys rauhoittaa. Länsimaisen lääketieteen kielellä tämä tarkoittaa sitä, että sisäänhengitys aktivoi sympaattista hermostoa (sympaattinen hermosto aktivoituu stressitilanteessa) ja uloshengitys aktivoi parasympaattista hermostoa (parasympaattisen hermoston alueelle kuuluu rentoutusreaktio).
Japanilaiset kutsuvat haraksi eli keskustaksi aluetta, joka sijaitsee alavatsalla noin 2–5 senttiä navan alapuolella selkärangassa. Japanilaisessa hara-hengitysharjoituksessa päämääränä on auttaa ihmistä olemaan paremmin kehonsa sisällä ja sitä kautta löytää itsestä vahva henkinen keskus. Vatsahengityksessä on hyvä muistaa, että kylkiluiden ja rintakehän liike jätetään mahdollisimman vähäisiksi. Tärkeää on pallean ja alavatsan rento liike hengityksen aikana. Ensimmäisinä harjoitusviikkoina ulos- ja sisäänhengityksen tulisi olla yhtä pitkiä. Tärkeää on oppia tekemään tämä harjoitus niin, että se tapahtuu ilman erityistä ponnistelua tai keskittymistä. Keskustan hengitystä tehdessä on hyvä oppia hengittämään nenän kautta. Nenän kautta kulkeva ilma muuttuu sopivan lämpöiseksi ja siitä suodattuvat pois ilman epäpuhtaudet.
Vasta siinä vaiheessa kun olet löytänyt vatsahengitykseen rentoutta ja luonnollisuutta, on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Olemuksen harmoniaa ja hermoston rentouttavaa vaikutusta voidaan pikku hiljaa lisätä siten, että hengitysrytmissä uloshengitys on pitempi kuin sisäänhengitys. Esimerkiksi harjoittelun voi aloittaa uudella rytmillä hengittämällä noin neljä sekuntia sisään ja ulos hengitys on pari kolme sekuntia pidempi. On tärkeää tiedostaa, että uloshengitysvaiheen pidentäminen lisää parasympaattisen hermoston aktiivisuutta, ja se taas syventää yleistä rentoutumista. Juuri tällä tavoin tapahtuva hengityksen rytmitys on olennainen osa monia idän meditaatio- ja energiaharjoituksia. Ajatus elämän energian (ki) läsnäolosta on hyvä muistaa koko harjoituksen ajan. Sisäänhengityksen aikana tunnetaan kuinka ki-energia täyttää alavatsan (hara) alueen ja uloshengityksessä annetaan ki:n virrata ulospäin harasta ja koko kehosta.
Hengitys heijastaa sisäistä tilaa
Meditaatiossa keskustahengitys on hyvä apuväline. Ihminen, joka yrittää suoraan tulla tietoiseksi omista sisäisistä prosesseistaan, ei yleensä kykene siihen tai se on ainakin hyvin hankalaa. Mutta jos alamme oivaltaa millä tavoin hengitys on yhteydessä oman energiamme toimintaan, alamme ymmärtää omaa sisäistä maailmaamme. Käytännössä se tarkoittaa, että jos ajattelumme pysähtyy, niin myös hengityksemme pysähtyy. Jos ajattelumme tai tunteemme ovat kaoottisia, niin myös hengityksemme on kaoottista. Hengittäminen heijastaa välittömästi kaikkia ajatuksiamme ja tunteitamme. Vasta kun voimme tunnistaa hengityksemme hienoimmat liikkeet, me voimme tuntea ajatustemme ja tunteidemme näkymättömät prosessit. Tietoisuus tästä muuttaa hengityksemme, mielemme ja tunteidemme suhdetta. Lopulta saapuu hetki, jolloin mieli, tunne ja hengitys ovat lomittuneet toistensa rytmiin. Emme ole enää tunne, hengitys, mieli tai keho, vaan ensimmäistä kertaa voimme tuntea itsemme kokonaisena. Tämä hetki auttaa ehkä ensimäistä kertaa meitä tuntemaan itsemme eheänä. Silloin me saavutamme uuden maailman ja löydämme itsestämme uudenlaista totuutta.
Tämä hengitysmenetelmä antaa todellista elämänvoimaa koko olemuksellemme. Jos käytämme joka päivä edes vähän aikaa hengitysharjoitukselle ja jatkamme harjoittelua säännöllisesti, kykenemme löytämään uuden aidomman tavan hengittää ja sitä kautta meissä kasvaa uusi hiljaisuus ja voima. Vähitellen löydämme keinon, jonka avulla kykenemme aina menemään kehollisen ja henkisen yhdistymisen maailmaan, jossa voimme kohdata uusia voiman ja harmonian syvyyksiä. Kun löydämme oikean tavan hengittää, voimme viedä tämän oivalluksen kaikkialle elämässä. Tämä on arkipäivän hengitystä, elämän henkeä ja hengellisyyttä.
Seuraavassa muutama lause idän ajatusmaailmaa hengityksestä, meditaatiosta ja ki-energiasta:
Hengityksen laajentumisen ja supistumisen ympyrä on elämän periaatteen perusilmentymä. Hengitys, ki ja mieli ovat erottamattomat, ja hengityksen opiskelu johtaa ki:n ja mielen ymmärtämiseen.
Ki-harjoituksissa opettelemme koko ajan virrattamaan ki:tä ulospäin, koska näin tehdessämme maailmankaikkeuden ki voi virrata meihin ja parantaa yhteytämme siihen.
Ajattelu kyllä loppuu, kun olet saavuttanut olennaisen. Sinä et vain ollut olemassa koska olit niin täynnä ajatuksia. Nyt sinäkin olet ja kaksi olemassaoloa kohtaavat.
Hiljaisuudessa kaikki todellisuus koetaan itse, suoraan ilman välikäsiä. Se on vapauttavaa. Kaiken uutuus ja tuoreus vapauttaa.
Vasta hiljaisuudessa voit kuulla totuuden hiljaisen, vienon äänen.
Voit tuntea vain sen mitä sisimmässäsi olet.
Kari Paulus 5/2006