Olen Kari Paulus, reikiopettaja, energiahoitojen ja kehoterapioiden opettaja, meditaatio-ohjaaja, kehoterapeutti ja energiahoitaja.
Teen työkseni energiahoitoja ja erilaisia kehoterapioita sekä koulutan ihmisiä auttamaan itseään ja muita. Olen syntynyt vuonna 1966 ja aloittanut vuonna 1982 perehtymisen itseni ja muiden hoitamisen metodeihin eri opettajien opastuksella.
Kiinnostuin ihmisen koko olemuksen tutkimisesta jo 13-vuotiaana. Uteliaisuus elämästä ohjasi minut itämaisten filosofioiden ja perinteisten taistelulajien äärelle. Internetiä ei ollut, mutta löysin kirjastosta kirjoja meditaatiosta, erilaisista itämaisista ja länsimaisista elämänfilosofioista.
Ensimmäisen meditaatiokurssini kävin 14-vuotiaana, ja aloin meditoida säännöllisesti. Lähes 20 vuoden ajan suurin osa vapaa-ajastani kului karaten, taidon, kobudon, taijin, chi kungin, taekwondon ja erilaisten meditaatiomenetelmien parissa. Karatessa olin mukana vanhan japanilaisen karatetyylin nuorten maajoukkueessa 80-luvun alkupuolella. Tuona aikana tutustuin myös ensimmäisen kerran luontaishoitoihin. Ainoastaan armeija-aika on keskeyttänyt harjoitteluni, sillä erikoisjoukkojen koulutuksessa ei vapaata juurikaan ollut. Lyhyiden taukojen aikana meditaatiota tärkeämpää oli tuolloin nukkuminen ja syöminen.
Auttamis- ja hoitotyö alkoi tulla 21-vuotiaana elämääni yhä vahvemmin. Vuosien ajan osallistuin kymmeniin kokemuksellisiin ja ammatillisiin energiahoito- ja terapiakoulutuksiin. Syvennyin moniin erilaisiin idästä ja lännestä lähtöisin oleviin energiatyöskentelyn menetelmiin, kuten aura-healing, reiki, kigo ja haragei. Kehoterapioista tutuksi tulivat bioenergetiikka, continuum, feldenkrais-tekniikka, kraniosakraaliterapia, rolfing, rebalancing, kehonluenta sekä erilaiset hengitys- ja kosketusterapiasuuntaukset.
Työskentelin mainosalalla vuoteen 1996 asti, jolloin koin, että oli aika siirtyä kokoaikaisesti työskentelemään opetus- ja hoitotyön pariin. Kliseisesti voisin sanoa, että aloin elää unelmaani.
Toimin ensimmäisen kerran opettajana 16-vuotiaana. Sain silloin karate-opettajaltani pyynnön tai määräyksen opettaa itsenäisesti ensimmäiset karaten alkeiskurssini. Ensimmäiselle alkeiskurssille ilmoittautui yli 70 kurssilaista. Huh! Outoa, uutta ja jännittävää oli silloin opettaminen. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin pyrin edelleen säilyttämään tuon 16-vuotiaan aloittelijan mielentilan opetuksessa, sillä mielestäni rutiinit kadottavat kaiken tuoreen ja aidon. Yli 300 erilaista kurssia ja pidempikestoista ryhmää ohjanneena koen yhä useammin saavani yhteyden siihen, mistä opettamisesta todella on kysymys.
Kiinnostuin reikistä vuonna 1987, jolloin sain ensimmäisen reikihoitoni japanilaisen karate sensei Ogatan oppilaalta. Kokemus oli niin vaikuttava, että hakeuduin heti reikikoulutukseen. Ensimmäisten kurssien jälkeen reiki lukuisine harjoituksineen on kuulunut elämääni lähes päivittäin.
Kun olen halunnut perehtyä johonkin minulle merkittävään, perehdyn siihen todella. Reikin tutkiminen veikin minut metodin alkulähteelle Japaniin. Opiskelin reikiä Japanissa vuonna 2004. Tältä pohjalta olen saanut kunnian ensimmäisenä siirtää Suomessa eteenpäin alkuperäisen japanilaisen Usui reiki -metodin tekniikoiden oppeja. Alkuperäinen japanilainen reikiopetus sisältää hoitotyöskentelyn lisäksi paljon erilaisia sisäisen tien harjoituksia, kuten keskittymis-, energia-, hengitys- ja meditaatioharjoituksia. Erityisesti sisäiselle työskentelylle ja meditaatioharjoituksille annetaan suuri arvo. Alkuperäisessä japanilaisessa reikissä opettaja on aina myös meditaatio-ohjaaja ja perehtynyt erilaisiin tajunnan kerroksiin. Paranemisen syvälliseen prosessiin kuuluu aina meditaation avulla kasvava itsetuntemus.
Olen kouluttanut yli tuhat oppilasta reikin perus-, jatko- ja tekniikkakursseilla. Alkuperäisen reikin opettajakoulutus kestää aina vähintään vuoden ja sisältää paljon harjoituksia, henkilökohtaisia tapaamisia ja apu-opettajana toimimista kursseilla. Eli opettajaksi oppii vain seuraamalla opetusta ja harjoittelemalla opettamista käytännössä. Olen opastanut yli 40 opettajaa tämän pitkän kaavan mukaan alkuperäisen japanilaisen Usui reikin opettajiksi. Järjestin kymmenen vuoden ajan perinteisiä reiki-iltoja, joissa reikistä kiinnostuneet pääsivät tapaamaan toisiaan sekä antamaan ja saamaan hoitoja.
Vuonna 2008 pyysin muutamia reikin opettajaystäviäni mukaan perustamaan Suomeen reikiyhdistystä. Perustimme yhdistyksen nimeltä Usui Reiki Ryoho ry. Sen keskeisenä tehtävänä on viedä eteenpäin ja säilyttää alkuperäisen japanilaisen Usui reikin koko metodia.
Toimin yhdistyksen puheenjohtajana yhden kauden ajan. Jätin puheenjohtajan tehtävän ensimmäisen kauden jälkeen, koska kokemukseni mukaan pioneereista tulee helposti este minkä tahansa toiminnan kehitykselle. Olen kuitenkin edelleen aktiivisesti mukana yhdistyksen hallituksen toiminnassa ja tapahtumissa. Minua ovat vuosien aikana seuranneet mainiot luovat puheenjohtajat ja uudet hallituksen jäsenet.
Yhdistyksen toiminta on ollut monipuolista. Olemme osallistuneet henkisen alan messuille ja järjestäneet luentoja erilaisista luontaishoitomenetelmistä. Olemme tehneet yhdessä matkoja, ja perinteiset japanilaiset boonenkai-pikkujoulut sekä kesäiset bileristeilyt ovat saaneet ihmiset mukaan pitämään hauskaa. Yhdistys järjestää myös reiki-iltoja. Yhdistys voi erinomaisesti, koska loistokkaat ja aktiiviset ihmiset ovat saaneet yhdistyksen elämään.
Vuonna 2001 minut pyydettiin mukaan Sonera Oy:n (nykyisin Telia Oy) uuteen MiniSteissi työhyvinvointiohjelmaan. Ohjelma oli jotain täysin uutta Suomessa, Pohjoismaissa ja jopa Euroopan tasolla. MiniSteissi tarjosi palveluitaan tuhansille yhtiön työntekijöille. Ohjelmassa yhdistettiin ensimmäistä kertaa erilaisia luontaishoitoja ja itsensä auttamisen muotoja. Mukana oli esimerkiksi lääkäreitä, joogaopettajia, liikuntapalveluja, hierojia, akupunktiohoitaja, psykologi sekä pappi.
Tein MiniSteissillä energiahoitoja ja kehoterapiaa, järjestin henkilökunnalle reiki- ja kehoterapiakursseja sekä pidin luentoja. Olin mukana Steissin toiminnassa kahtena päivänä viikossa vuoteen 2008 asti. Tuo aika antoi minulle arvokasta ja laajaa kokemusta yritysmaailman muutoksista ja niissä mukana elävien yksilöiden auttamisesta. Tänä päivänä työelämän vaatimusten yhä kasvaessa huomaan kokemukseni vahvistaneen ammattitaitoani auttaa eri toimialojen työntekijöitä.
Heti siitä asti kun opin lukemaan, on lukeminen ollut merkittävä osa elämääni. Sain ensimmäisen kirjastokorttini 7-vuotiaana ja koenkin, että suomalainen kirjastolaitos on yksi tärkeimmistä opettajistani. Kirjallisuuden osalta olen aina ollut kaikkiruokainen - minulle käy filosofia, psykologia, historia, tiede, taide, keittokirjat, scifi sekä romaanit. Luen paljon, koska kaikkea ei voi, eikä varmaan kuulukaan kokea.
Lukeminen on suuresti auttanut minua ymmärtämään sitä, miten ihmiset maailmassa ja maailmasta ajattelevat. Yksi merkittävä aihepiiri on ollut historia. Se auttaa ymmärtämään nykyhetkeä, sitä millaista ihmisten on elää menneen ja tulevan välissä. Historian tietämyksen avulla voin ymmärtää myös sitä, mikä on todella uutta ja mikä vanhan toistamista, uusilla nimillä nimeämistä tai uusiin asuihin verhottua.
Lapsuudessani retkeilimme paljon metsissä vanhempieni kanssa. Marjastus, sienestys, kalastus ja metsissä yöpyminen olivat jokakesäisiä odotettuja elämyksiä. Vietin lapsuuden kesät Keski-Pohjanmaalla, missä minulla oli serkkujen lisäksi myös aika erikoisia kesäkavereita: kesy varis Jaakko, kesy pöllö ja haukka. Haukka oli tosin semmoinen puolikesy. Se tuli kutsusta luokseni ja suostui syömään kädestä. Myöhemmin luin, että haukka ei koskaan täysin kesyynny. Lapsena luulin, että se oli vain jotenkin jääräpäinen. Luonnon tarkkailu, luonnossa oleminen, liikkuminen ja eväiden nauttiminen kuuluvat edelleen elämääni. Kaupunkilomia mieluummin suuntaan lomalla luontoon.
Nykyisin kirjoitetaan paljon ihmisten luontosuhteesta ja sen kadottamisesta. Luontoa mystifioidaan tai luontoon menosta tehdään jotenkin vaativaa virittäytymistä. Näkisin, että luontosuhde ei ole jotain minkä voi tuosta vaan kadottaa. Luonto on ja odottaa meitä. Olemme aina riippuvaisia luonnosta ja osa luontoa. Luonto on siitä mahtava, että se on aina elävässä meditaatiossa. Ihmisen mieltä luonto harmonisoi ja auttaa, sillä luonto ei ole ihmisen rakentama eikä sieltä löydy mielen mekaanisia, jäykkiä tai tukahdutettuja rakenteita.
Meditaatio on ihmisen syvin olemus. Se on meille kaikille luonnollista, melkeinpä syntymäoikeus. Meditaatio ei ole vain itämainen tekniikka, vaan se on yksinkertaisesti huomion siirtämistä sanoista kokemukseen. Siihen kokemukseen, joka on meissä aina. Kun ymmärrämme oman hiljaisuutemme olemuksen, kaikesta tulee selkeää. Meditaatio on selkeyden tila. Meditaatio auttaa meitä olemaan nyt-hetkessä. Nyt on ikuinen hetki, joka on aina ollut ja tulee aina olemaan. Jos kuvailisin mediaatiota yhdellä lausella, se voisi olla: kaikki on tässä.
Meditatiivisuus opetuksessa ja hoitotapahtumassa lisää sisäisten muutosten havainnointia ja läsnäoloa. Se antaa elämänvirralle ja muutokselle väylän nousta esiin. Meditatiivinen opetus tai hoito on aina uusi ja tuore, eikä se koskaan toista itseään, vaan etenee tapahtumien ja elämän todellisessa kokemuksessa.
Kokemukseni mukaan länsimaisessa hoitotyössä ja sen opetuksessa vallitsee edelleenkin rajoittunut ja eriytynyt ihmiskuva. Käytännön auttamistyössä olen huomannut sen tarkoittavan, että yksi ryhmä hoitaa niin sanottuja fyysisiä vaivoja, toinen mielen ongelmia, kolmas on perehtynyt tunteiden purkamiseen ja neljäs hoitaa sieluamme. Tämän lisäksi on vielä länsimainen koululääketiede, josta löytyy jokin kemiallinen lääke näihin kaikkiin alueisiin. Koen, että enimmäkseen näissä on kyse erillisistä selviytymiskeinoista. Toisille ja joihinkin sairauksiin se saattaa riittää ja auttaa. Mutta jos ihminen haluaa jättää ainaisen selviytymisen ja siirtyä kokonaisvaltaiseen paranemiseen, tällaiset lokeroituneet lähestymistavat eivät yksin riitä.
Näen siis, että jako kehon, mielen, sielun ja tunteiden välillä on totuudenvastainen, koska elämä ei jaa tai luokittele. Hoidoissani lähden liikkeelle kokonaisesta ihmiskokemuksesta, jolloin ihmisen olemassaolo on jakamaton. Tämä on ollut minulle hoitajana ja opettajana merkityksellinen oivallus ja haaste.
Hoitotilanteessa ihmisen kokonaisvaltaisuus tarkoittaa sitä, että asiakas tuo hoitoon tullessaan mukanaan kaiken sen tiedon ja viisauden, mitä hän paranemiseensa tarvitsee. Oma tehtäväni on nähdä ja oivaltaa se, mikä elämän kokonaisuudessa ei ole kohdallaan, ja tarjota erilaisia lähestymistapoja, joilla harmonia ja tasapaino löytyvät. Lähestymistapoina käytän muun muassa erilaisia energiahoitomuotoja, kehoterapioita, hengitystä, meditaatiota ja keskustelua. Niille asiakkaille, jotka haluavat syventää kokemuksiaan ja tietämystään itsestään ja paranemisesta, pidän kursseja reikistä, energiatyöskentelystä, kehoterapioista, hengitysterapioista ja meditaatiosta, eli koko olemuksemme ja elämän viisaudesta.
Me kaikki olemme fyysisesti ja henkisesti terveitä samalla tavalla, mutta sairastumme kaikki eri tavoin. Sen vuoksi tarvitsemme erilaisia metodeja matkallamme takaisin terveyteen ja harmoniaan.
Tervetuloa matkalle kanssani!
Helsingissä Kalevalan päivänä 28.2.2022
Kari Paulus
Opintomatka Japaniin, matkakertomus